Kesä

Kesä

Viimeistä viedään

Sunnuntaina, 31.7.2011

Heinäkuun viimeistä viedään, ja maassa on jo paljon keltaisia lehtiä. Tuntuu kovasti syksyltä, vaikka tiedänkin, että keltaiset lehdet johtunevat jostakin ruostesienitaudista.

Puutarha kukoistaa värien sekamelskassa, vaikka kuinka yrittää löytää yhteensointuvia sävyjä. Monta kasvia on taas joutunut siirtojuoksutuslistalle, osa joutaa kokonaan pois tai vaihtoon. Kuten ihan liian leviäväiseksi osoittautuneet pimpinellifoliaryhmänruusut "rosa papula", papulanruusu, sekä "Red Nelly". Juurivesoja pukkaa kumpikin kovasti. Harkinnassa on myös Tornionlaakson ruusu "Rosa Tornedal".

Tänään leikkelin kuihtuneita kukkavarsia mm. kuunliljoista, sekä korallikeijunkukasta. Jatkoin sitkeää lannoitekastelua muutamalle oikuttelevalle jalokärhölle, jotka suvaitsivat työntyä mullasta päivänvaloon vasta heinäkuun alussa. Ei vielä kukkanuppuja, mutta pituutta kasvaneet metrin verran.

Illemmalla kävimme mökillä saunomassa ja uimassa. Kovasti oli sielläkin jo lammen pinnalla keltaisia koivunlehtiä. Haikeutta ilmassa. Ja huomenna pirteänä töihin :)


Rallia

Lauantaina, 30.7.2011

Rallin pörinää on ollut tämä päivä. Aamulla heräsin helikopterien ruksutukseen, kun MM-ralli tuli paikkakunnalle, Urrian erikoiskokeelle. Olen kasvanut jo lapsesta tähän ralliin, kun lapsuuskodistani muutaman kilometrin päässä oli legendaarinen Humalamäen pikataival. Se oli meille syrjäkylän lapsille kesän kohokohta. Siihen aikaan ralli ajettiin elokuun lopulla, ensimmäinen auto starttasi illalla kuudelta Laajavuoresta. Kisaa käytiin pitkälle yöhön, ellei peräti läpi yön.

Oman mausteensa toi pimeys, kun lähdettiin käpsimään takaisinpäin. Viimeisten autojen kohdalla pillien viheltäessä tietä tyhjäksi, tuli joskus hypättyä sokkona suoraan vesiojaan. Märkinä ja kylmissämme palasimme kotia. Äiti ennakoi tilannetta, oli virittänyt tulet hellaan ja paistoi meille lettuja. Vieläkin muistan sen tunteen, miten ihana oli palata kylmettyneenä kodin lämpöön.

Silloin ennen vanhaan kuljettajat harjoittelivat pikataipaleita parisen viikkoa. Kylän pojat kyhäsivät tien varteen kojuja, joissa odottelivat harjoittelijoita nimmarin toivossa. Koko touhu oli sata kertaa leppoisampaa kuin nykyään. Kuskit pysähtelivät juttelemaan ja jakamaan nimikirjoituksella varustettuja kuvia.

Joskus seitkytluvun lopulla minä tein kepposen. Otin silloisen (myös nykyisen) poikaystäväni urheilulliseksi tuunatun Ford Caprin ja ajaa hurauttelin pikataivalta pitkin. Pojat ryntäsivät pusikosta heiluttelemaan nimikirjoitusvihkojaan. Minähän pysähdyin. Pikkuveljeni ja hänen kavereittensa ilmeet olivat näkemisen arvoiset, kommentit painokelvottomia.

Nyt rallia lähti meidän perheestä erikoiskokeelle katsomaan jälkikasvu mopoineen. Menivät isolla sakilla jo aamuyöstä valtaamaan paikkoja, ilmeisesti myös ilmaisen katsomapaikan toivossa. Me kävimme miehen kanssa myös sen verran tienvarressa, että pääsimme näkemään autot. Vieläkin ralliauton ääni kutkuttaa mahanpohjasta asti.

Tähän pitäisi olla tietysti kuvaa rallista, vaan eipä sattunut kamera mukaan. Sen sijaan laitan kuvan yhdestä katkenneesta ruusunoksasta, jonka pelastin maljakkoon.



Loman maksimointia

Perjantaina, 29.7.2011

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös meikäläisen kesäloma. Tänään on vietetty viimeistä virallista kesälomapäivää yrittäen vielä maksimoida kaikki ihana kesälomaan kuuluva: Aamulla nukuttu pitkään, juotu miehen keittämät aamukahvit terassilla, lojuttu auringossa, syöty hyvää ruokaa, käyty uimassa ja taas lojuttu auringossa.

 No, illalla puuhailtiin miehen kanssa vähän oikeitakin hommia, hiottiin ja maalattiin yksi keittiön pikkukaappi. Kaapin ulkomuoto muuttui kolhuja saaneesta koivunsävyisestä vaniljanvalkoiseksi. Samalla kuunneltiin ralliradiota ja suihkulähteen solinaa takapihalla. Rattoisaa!

Se on sanottava kaikille tiedoksi, että lomani oli superonnistunut. Kaikin puolin, sekä ilmojen, että  muunkin osalta.


Konsertissa

Torstaina, 28.7.2011

Trooppinen keli senkun jatkuu. Paikallaan seisova helle ja kosteus väsyttävät. En jaksa tehdä mitään mainitsemisen arvoista. Paras paikka taitaa olla ilmastoitu auto. Niinpä ajelimmekin toissapäivänä mökille saunanlämmitykseen Keuruun ja Ähtärin kautta. Iltaisin on hieman viileämpää, silloin jaksaa tehdä pakolliset kesäkukkien kastelut puutarhassa, sekä istahtaa nauttimaan kesän tuoksuista.

Tällä viikolla aloittivat tienteon uusille tonteille, joita naapuristoon tulee myyntiin viitisentoista kappaletta. Kaivinkoneet kolistelevat ja kuorma-autot kuskaavat kaivettua maata pois. Tuli elämää tähänkin mäkeen.

Keskiviikkoiltana olin vanhassa kirkossa kesäkonsertissa ystäväni Ullan kanssa. Olipa ihana ilta. Oman kylän tyttö Kaisa lauloi ällistyttävän kauniisti. Ohjelmistossa oli sitäpaitsi monta meikäläisen suosikkirakkauslaulua, kuten Puhu hiljaa rakkaudesta,  balladi elokuvasta Klaani sekä Sinua, sinua rakastan. Kyyneleitä sai vaivihkaa pyyhkiä silmäkulmasta. Kiitokset Kaisalle ja säestäjälleen Marjatalle!

Konsertin jälkeen kaappasin Ullan meille kyläilemään ja nauttimaan lasillisen kylmää siideriä kotiterassille.

Marjassa

Maanantaina, 25.7.2011

Jaakon päivä, kesä alkaa auttamatta olla lopuillaan. Viskelköön Jaska kiviään, minä olen uinut tänä kesänä enemmän kuin viimeisinä kymmennenä kesänä yhteensä, joten uintikiintiö on varmaankin jo täysi.

Nukuin yön sikeästi kuin pieni possu. Aamu meni heräillessä. Poika lähti taas vaihteeksi maailmalle, kaverinsa perheen kanssa Päijänteelle mökkeilemään ja kalastelemaan. Minä käväisin hakemassa 6 litraa superfoodia, mustikoita. Mökin ympäristöstä en löytänyt kuin yhden piirakan verran, mutta täälläpäin niitä tuntuisi olevan mukavasti, osa oikein isojakin.

Samoilla hikivaatteilla ajelin nurmikon marjareissun jälkeen. Suihkun jälkeen nautiskelin pitkästä aikaa jäätelöllä ja kahvilla. Sittenpä jaksoikin perata ja pakastaa saalis. Äkillisessä tarmokkuuden puuskassa kävin heittämässä vinot pinot keräyspaperia mäen alle lootaan. Homma, joka on pitänyt ja pitänyt tehdä jo ajat sitten.

Ilta meni huuhaillessa ja katsellessa pihalla. Kasteluunkin kuluu aina oma aikansa. Olipa taas ihana kesäilta.


Hellettä ja myrskyä

Sunnuntaina, 24.7.2011

Mökkiviikonlopusta palauduttu kotia. Ensimmäisenä piti kiertää katsastamassa, onko myrsky ja rankkasade tehnyt tuhojaan kukkien keskuudessa. Eipä onneksi ollut. Moni kukka oli taas avannut nuppunsa poissaollessani. Syysleimuja aukenee yhä lisää, värililjat ja rusopäivänliljat kukkivat myös.

Perjantaiaamuna heräsin jo poikkeuksellisen aikasin, peräti seitsemältä. Lähdimme Jyväskylään, mies hakin jonkun tilaamansa autonosan. Jatkoimme matkaa Vaajakosken kautta Kuopioon päin. Suonenjoelta käännyimme Rautalammille.




 Katselimme vilkasta kylän keskustaa ja poikkesimme hakemaan mukaamme oikein mehevät hampurilaisateriat juomineen. Pysähdyimme evästauolle upeisiin järvimaisemiin, vesistöä oli molemminpuolin tietä. Viileästä, ilmastoidusta autosta ulkoilmaan astuminen oli kuin saunaan olisi mennyt. Konnevedellä päivittelimme tienvarsilla näkyviä viime kesän myrskytuhoja. Kilometritolkulla aukkoa, aukkoa ja aukkoa. Osa kaatuneista puista oli vielä pystyssä tai sikin sokin sekaisin, koneita näkyi siellä täällä korjuutöissä.

Illemmalla ajoimme mökille, poika surruutteli mopolla edeltä. Uimme, söimme, ja istuimme iltaa terassilla. Lauantaina tulivat ylätalon naapurit kyläilemään ja uimaan. Yhtäkkiä nousi kova tuuli ja myrsky, ukkonenkin kolisteli aika lailla ja vettä tuli aivan kaatamalla. Sähköt oli poikki kolme tuntia.

Yökahteen asti tarinoimme, katselimme kuun nousua ja kuuntelimme yön ääniä. Jostain kuului kova musiikinjytke ja lepakot lentelivät lammen yllä. Mahtavaa!





Sadas

Torstaina, 21.7.2011

Se on pienen juhlan paikka, näpyttelen nimittäin sadatta bloggausta! Tähän pitäisi nyt olla jotain oikein järisyttävän jytkyä tarinaa, vaan ei taida kovin kummoista irrota.

Heräsin ukkosen paukkeeseen aamulla, ja sitä jylinää ja salamointia jatkuikin pitkin päivää. Välillä oli tuvassa niin pimeää, että piti laittaa valot päälle. Sopiva keli puuhastella sisätiloissa kaikenlaista pientä, mikä aurinkoisella jää tekemättä. Iltapäivällä tulivat vanhempani poikkeamaan kahville, samalla reissulla kävivät marketissa ruokaostoksilla. Leipominen on jäänyt liki nollaan näillä helteillä, joten Heinähatusta kävin nappaamassa makoisat voisilmäpullat kahveen kanssa.

Illalla suuntasimme taas Renun nokan kohti Multiaa ja puilla lämmitettävää saunaa. Mies uumoili kaatavansa yhden koivun, joka on liian liki aittaa. Tuli kuitenkin toisiin aatoksiin, kun taivaalta alkoi tulla vettä enemmän kuin tarpeeksi. Virittelin tupaan kynttilöitä ja tuikkuja, mikäs siinä oli odotella saunaan pääsyä. Mies uskaltautui uimaankin, minä en tällä kertaa kaivannut pulahtamista.

Kotiapäin ajellessa peittyi tie välillä usvaan, aivan kuin savua olisi ollut. Taivaskin kirkastui, huomenna saisi jo vaihteeksi olla poutaa.





Ryövärinkuopalla

Keskiviikkona, 20.7.2011

Aikainen herätys tänään, jo klo 7.00 pärähti kello soimaan. Aikainen lomalla siksi, että menin kampaajallle heti aamusta. Nyt on kuulkaas niin uusi tukka, ettei minua tunnista kuin kävelytyylistä.

Pari tuntia hurahti Tiinan salongissa, samalla reissulla vein lottokupongin vetämään ärkiskalle ja postitin kirjeessä päivänkakkara "Crazy Daisyn" siemeniä eräälle nettipuutarhaystävälle Piikkiöön. Laiskasti lepsotellen kävelin kotiin nauttien kesäisestä aamupäivästä. Aamuinen vahva usva oli haihtunut, heinäkuinen aurinko lämmitti selkää.

Pikaisesti laitoimme miehen kanssa purtavaa ja starttasimme Renun kohti Jämsää. Jämsästä jatkoimme hupiajeluna Orivedelle ja sieltä kohti Ruovettä. Meillä on ollut ikiajat vitsinä, että lähdetäänkö rosvokuopalle kesälomamatkalle. Rosvokuoppa sijaitsee valtatie 66: n varrella lähellä Ruovettä, ja seurustelumme alkuaikona kävimme sen parinakin kesänä katsastamassa. Paikassa sinänsä ei ole mitään nähtävää, onpahan vaan syvänne, josta maantierosvot ammoisina aikoina vaanivat matkaajia. No, ryövärinkuoppa tuli katsottua, ja jatkoimme Ruoveden kauniisiin maisemiin, ja ihanan mutkittelevaa pikkutietä Haapamäelle ja Keuruulle. Kyllä kesäinen Suomi voi sitten olla kaunis!

Kotona makaronilaatikko uuniin odottamaan oletettavasti nälkäisen jälkikasvun palautumista Nääsvillen keikalta. Tulipas säpinää tupaan, kun matkalainen kotiutui!



Hanslankarina

Tiistaina, 19.7.2011

Heräsin yhdeksän kieppeillä ihanaan kahvin tuoksuun. Lomalla ollessani olen joka aamu saanut juoda miehen keittämät aamukahvit. Tähän voisi vaikka tottua.

Sateinen, mutta tosi hiostava ilma. Aamupäivällä tein pieniä askareita pihalla, niska ja paidan selkä kastuivat heti kättelyssä. Pesin tyhjennetyn biojäteastian letkulla ja tolulla takapihalla, seurakseni sain erikoisen värisen, kesyn kissan. Kisuli maukui kovasti ja haki huomiotani, mikä lie ollut hätänä. Pitkän aikaa se seurasi perässäni, kun touhuilin pihalla. Ja naukui koko ajan. En osannut sitten muuta, kuin hakea lautaselle maitoa. Kisu joikin hyvällä halulla, mutta jonkin ajan kuluttua huomasin sen oksentaneen maidon pois. Sairas taisi raukka olla.

Iltapäivällä hurautimme taas mökille. Mies nikkaroi ulkovaraston jatkeeksi puuvarastoa, minä toimin oikein hyvänä hanslankarina. Kyllä huomattiin taas, että olen kirvesmiehen tytär!




Satoa ja saunanpesua

Maanantaina, 18.7.2011

Menipäs taas monta päivää ilman tietokoneyhteyksiä. Lähdettiin perjantaipäivänä  mökille ja palattiin eilen illalla. Poika ennätti vaihtaa reppuunsa puhtaita vaatteita ja hyppäsi aamulla Tampereen junaan. Meni kaverinsa kanssa kyläilemään kaverin isosiskolle ja katselemaan Tampereen elämää. Eipä ole junalla matkustanutkaan kuin viisivuotiaana viimeksi. Tuntui jo illalla jännittävän jonkun verran.

Tuli taas niin outo olo, kun jälkikasvu lähti maailmalle. Siitäkö lie johtui, että innostuin pesemään saunan. Aamupäivällä kotona, ja vielä illalla mökillä mökkisaunan. Oli mukava sitten kylpeä puhtoisessa saunassa, eikä ollut hyttysiäkään pitkästä aikaa.

Aamulla keräsin ensimmäiset kesäkurpitsat syötäväksi. En ole näin aikaisin heinäkuussa ennen satoa korjannut. Huomenna täytynee paistaa viipaleina pannulla, tai grillissä. Eikä varmasti sisällä myrkkyjä :)


Nostalgiaa

Torstaina, 14.7.2011

Loma puolessa välissä. Sujuvasti on jo tässä vaiheessa lomaa rytmit kääntyneet päälaelleen. Tulee valvottua illat pitkälle yli puolen yön, ja aamusta nukuttaa hävyttömän pitkään. Liekö vanhuutta, vai mitä, kun nauttii jokaisesta kesäyön hetkestä niin, ettei malttaisi mennä nukkumaan. Parina yönä olen nähnyt jopa aamupostin tulevan, tulee meille näköjään vähän yli kolmen.

Eilen ajeltiin miehen kanssa katselemassa kesäisiä maisemia lähiseudulla. Ensin Multialle, sieltä Saarijärvelle ja Uuraisten kautta kotia. Saarijärvellä oli nostalgiaa ilmassa, kun muistelimme  seitkytluvun tanssireissuja. Poikkesimme sekä  Mahlun Ns-talon pihassa, että Kukonhiekassa. Eipä olleet paikat paljoa muuttuneet meidän ajoistamme.

Tänään olen laiskotellut. Lueskelin takapihan terassilla. No, täytyy tunnustaa, että tein ihan vähäsen myös pihahommia. Siirtojuoksuttelin muutaman kasvin parempaan paikkaan, ja leikkelin kukkineita kukintoja mm. töythöangervosta. Illalla käväisimme mökillä saunomassa. Onkohan kuvittelua, kun meistä tuntui jotenkin syksyiseltä?

Ukkosta, vaan ei ullakkoa

Keskiviikkona, 13.7.2011

Alkuviikko on sujunut rästiinjääneiden sisätöiden parissa. Imurointia, pyykkien mankeloimista ja silitystä, paikkojen järjestelyä yms. Maanantaina oli oikein kunnon ukonilma. Hurjaa salamointia ja pauketta kesti pitkän aikaa, ja vettä tuli enemmän kuin tarpeeksi, lähes rakeitakin. Eilen illallakin jyrisi ja salamoi, mutta kauempana. Pisimmät kukassa olleet kasvit, kuten ritarinkannukset, lyttääntyivät pitkin maata.

Sen verran oli pilvenrakoa, että ennätin istuttaa muutaman saadun kasvin. Mielenkiintoinen uutuus (ja erittäinen piikkinen) on piikkiaralia, jonka sain sisareltani. Sille täytyi keksiä paikka, josta piikit eivät yllä pistelemään.

Muuten tuntuu, että kohta ovat kaikki mahdolliset kukat kukkineet. Syysleimut ja nauhukset taitavat enää olla kukkimatta, kun värimintutkin jo availevat kirkkaanpunaisia terälehtiään. Ihanat, punaiset jaloruusut ovat jo täydessä kukassa. Samoin "ruusukäytävän" varren lähes kaikki ruusut ovat kukassa, osa jo kukkinutkin.

                                     Europeana

                                                    Rhapsody in blue





Hauskassa seurassa

Maanantaina, 11.7.2011

Ihana, kesänmakuinen viikonloppu vietetty taas mökillä. Nyt kamojen purkua ja pyykkivuoren selvittelyä. Näin helteillä ei onneksi paljoa pyykkiä tulekaan, mutta pyyhkeet ja lakanat toin vaihtoon.

Perjantaina oli niin hikistä, että laistimme saunan ja pulikoimme lammessa. Lauantaina oli kyllä yhtä hikistä, ja paarmat kiusasivat oikein tosissaan. On se kumma juttu, kun menee pitkiä aikoja, ettei kukaan poikkea kylään, mutta sitten yhtenä ja samana päivänä käy useampikin. Niin kävi lauantaina. Ensin jyrryytteli miehen vanha kilpakumppani Vimpelistä mahdottoman isolla moottoripyörällä (Joku Hajabusa se kuulema oli) ohikulkumatkallaan morjestamaan. Hänen lähdettyään tuli ylätalon isäntäväki iltaa istumaan, poika lämmitti saunankin. Vielä ilmestyi toisen naapurin nuorisoa turisemaan kuulumisia.

Ilta vaihtui yön puolelle nopeasti, hauskassa seurassa. Innostuimmepa vielä poikkeamaan kylän baarissakin, eipä ole tullut kymmeneen vuoteen käytyäkään. Lystiä oli niittenkin vuosien edestä. Yöllä vielä tiskasin mökillä astiat ennen nukkumaan menoa, lienee kello ollut lähempänä neljää, kun kellahdettiin petille.

Sunnuntaina nukuimme pitkään, söimme palasta, kuuntelimme lähestyvää ukkosta. Illan suussa kotiduimme läpi ukkosmyräkän. Aika lailla räiski ja paukkui, olipa tehnyt tuhojaankin kylällä.

Mansikoita ja maitopartoja

Torstaina, 7.7.2011

Tänään on lumpusteltu pitkin kyliä koko päivä. Lähdin jo aamulla sisareni kanssa pikkureissuun. Ensin ajoimme Jyväskylään, jonne sisareni vei lisää myytävää kirpparille, oli vuokrannut pariksi viikoksi pöydän Seppälän suurelta kirppikseltä. Minä katsastin mahdolliset ostettavat sillä aikaa, kun hän hinnoitteli ja asetteli tavarat pöydälle. Enpä keksinyt mitään suuria löytöjä, kahden euron pieni vanha kasettiradiosoitin kyllä houkutti, mutta kaupat jäi tekemättä. Olisin vienyt sen mökille grillikatokseen keittäjän ratoksi.

Seppälästä jatkoimme Laukaan Valkolaan, määränpään "Päivin Puska ja Pensas".  Minä ostin yhden klematiksen, vanhan kunnon Jackmanniin, sisareni jotain pientä myös. Paluumatkalla kiersimme Laukaan kirkonkylän. Ei siis kaukaa, vaan ihan katselimme, mitä kaikkea kirkonkylän ydinkeskusta piti sisällään. Takaisin Jyväskylään ja syömään Palokan ABC:lle.

Kodin Terrasta ostin purkin kermanvaaleaa maalia ja siveltimen. Pihapuolella ei ihme kyllä houkutellut mikään. Muutaman muun ostoskeskuksen kautta palasimme lähtöpisteeseen. Kahvihammasta kolotti, ja tiputtelin puoli pannullista kahvetta, joka nautittiin Lätykän (=talomme)  terassilla.

Kaupunkituliaisina toin laatikollisen mansikoita. Selvittelin ja pakastin suurimman osan, osan jätin syömämarjoiksi. Urakan päälle vielä mökkikeikka, saunomista ja tangomarkkinoiden kuuntelua radiosta.

Poissaollessamme kaksi vieraan näköistä kissaa olivat kotiutuneet etupihamme nurmikolle makoilemaan. Pitkän aikaa seurasimme ikkunasta, alkavatko ehkä tapella. Eikö mitä, siirtyivät verkkaisesti venytellen keskelle kukkapenkkiä makaamaan, silloin katsoin parhaaksi hieman hätistellä.

Runoa ja juuriharjaa

Keskiviikkona, 6.7.2011

Eino Leinon, sekä suven ja runon päivä. Sen kunniaksi heräsin vasta puoli yhdeltätoista tänä aamun. Eilinen teatteri ei ollut kummoinenkaan elämys, Juicen musiikki tosin pelittää aina, ja laulajat olivat hyviä. Laulujen valinta on varmasti ollut vaikeaa materiaalin paljoudesta johtuen. Teatterin jälkeen Laajavuoreen syömään. Ruokailu niinkin myöhään illalla jälkiruokakahveineen vei yöunet. Lueskelin neljään saakka, se pitkitti ylösnousua aamupäivän puolelle. Pikaista siivousta ja ruoanlaittoa.

Onnelalaiset käväisivät päiväkahvilla, sopivasti olin juuri saanut mustikkapiirakan uunista. Toivat meille mökin grillikatokseen vietäväksi vanhat pirtinkalustonsa. Sopivat kuin nakutettu paikalleen, kun illemmalla hurautimme saunomaan. Innostuin pesemään neljä matonpätkää juuriharjalla ja mäntysuovalla, pressun päällä pihanurmella.

Urakan jälkeen oli mukava mennä saunaan hautomaan paarmanpuremia. Oli ihana suvinen ilta, kahdestaan miehen kanssa. Eivät edes koirat haukkuneet naapurissa. Oi tätä suven suloisuutta!


Työkelejä

Tiistaina, 5.7.2011

Olen nauttinut hyvistä työkeleistä täysin siemauksin, eilen ja tänään. Viime viikolla ei jaksanut pihalla mitään, kahdessa päivässä olen saanut tosi paljon aikaiseksi. Eilinen alkoi nurmenleikkuulla, mitenkäs muuten. Kävin läpi istutusalueita kanttausraudan kanssa, kylläpä tuli siistit reunat. Kitkemistä välillä, välillä käväistin isännän kanssa Jyväskylässä. Taas illalla pihalle touhuamaan, isäntä siivosi autonsa oikein perusteellisesti.

Tänään aloitin ulkotyöt kesän kohokohdalla: orapihlaja-aidan leikkauksella. No, ei vaineskaan, sikainhaa touhua edellisen asukkaan antiikkisilla perintösaksilla. On meillä sähkökäyttöinen leikkurikin, mutta sillä saa isäntä siistiä loput. Kunhan kerkiää.

Tienpuolelta leikatessani ja kurotellessani koko 156 senttimetrin mitalla, nousi mäkeä ylös miesporukka kuntamme teknisen johtajan johdolla. Katsastivat maastoa, meinaavat vaihtaa ilmajohdot maajohdoiksi sekä uusia valopylväät. Huikkasin tervehdyksen ja iloisen huomion, että nythän tuleekin pitkiä miehiä auttamaan leikkaamisessa. Joku sieltä vastasi, että ei ole pitkiä miehiä, vaan pitkä letka miehiä. Tarkemmin katsottuna olivatkin tosiaan miehiä melkoisen lyhyellä varrella. Toivottavasti eivät pahastuneet.

Iltapäivällä tyhjensin vesialtaan ja täytin uudella, puhtaalla vedellä. Täyttymistä odotellessani käväisin suihkussa, lähdemme tyttöjen kanssa kesäteatteriin Laajavuoreen.

Mökkeilyä

Maanantaina, 4.7.2011

Helteinen lomaviikonloppu vietetty mökillä. Lähdimme perjantaina jo päivällä ja palasimme sunnuntaina. Mökillä oli mukavan vilpoista sisällä, joten uni maittoi meille kaikille. Suurempia hommia ei ollut tiedossa, joten kaikessa rauhassa saatiin laiskotella ja ottaa rennosti.

Kävimme miehen kanssa perjantaina  oikein iltakävelyllä, mitä ei kovin usein tapahdu. Lenkin jälkeen pulahdimme uimaan, vesi oli taas lämmennyt uimakelpoiseksi. Valvoimme pitkälle aamuyöhön, ja vielä ennen nukkumaanmenoa kävimme lammessa viilentymässä.

Lauantaipäivänä  loikoilin riippukeinussa lukemassa ja kuuntelin  etäistä ukkosen jylinää. Koko päivän ja illan kuului kumina, muttei onneksi tullut kohdalle. Sadekuuroja tuli jokunen illemmalla. Lämmitimme saunan ja grillasimme kanaa ja kasviksia. Poika viihtyi naapurissa, isännän entisessä kotitalossa, minne olivat lomanviettäjät etelästä tulleet perjantaina. Mukava oli taas heitäkin tavata.

Sunnuntaina kävimme juhlimassa veljentyttären kolmetoistavuotissynttäreitä. Päivänsankari oli iloinen ja puhelias, kuten aina. Yläasteelle meno ei ainakaan vielä tuntunut jännittävän. Kotonan tälläydyin telkkarin ääreen katsomaa Hercule Poirotia, vaan kyläily ja kakun syönti kävivät väsyttämään, heräsin vasta
lopputekstien aikana.