Kesä

Kesä

Kesäkukista

Tiistaina, 27.11.2012

Viimeinkin sain viritettyä jänisverkot omenapuiden ympärille. Vauhtia antoi loppuviikoksi luvatut lumisateet ja pakastuva ilma. Sunnuntaina oli oikein leppeän lämmintä näprätä kanaverkon kanssa, ei palellut paljaita sormia. Varulta verkotin myös keväällä istuttamani helmiorapihlajan, toivottavasti säilyisi muutenkin hengissä talven yli.

Innostuin vielä siivoilemaan perennapenkkejä. Keväällä pääsee sitten vähemmällä, ja on muutenkin siistimmän näköistä. Tuntui vähän hassulta, kun samaan aikaan naapuri asetteli jouluvaloja omaan pihaansa, ja minä tein täysillä puutarhahommia:)

Muistin jonkun puutarhablogilaisen haastaneen kertomaan, miten kesäkukat pärjäsivät menneenä sateisena kesänä. Katselin kuviani ja tässä olisi omaa näkemystäni:


Kuistilla, sateelta suojassa, oli ahkeraliisoja ja pikkuruusuja laatikoissa. Ruusut kukkivat alkukesän, mutta loppukesästä kasvattivat vain pitkiä versoja. Ahkeraliisat sen sijaan kukkivat nimensä veroisesti täyttäen lopulta koko tilan.





Takapihalla isossa ruukussa kanna kukki ihan mukavasti, muttei kasvanut niin kookkaaksi, kuin viime kesänä


Vajan rappusilla pelakuu ei jaksanut kukoistaa. Seinällä purppuravaula ja keijunmekko juroivat pitkään, ennekuin alkoivat kukkia. Amppelissa miljoonakello sentään kukki ihan mukavasti.





Runkoruusu alkoi kukkia vasta heinäkuun lopussa ja kaipasi selvästi lämpöä ja aurinkoa

Puulaatikkoistutuksessa oli koristetupakka, koristemaissia ja tummanpunalehtistä heinää. Tupakat kasvoivat pituutta ja jokunen kukkakin tuli. Maissi jäi surkeaksi verrattuna aikaisempiin kesiin, heinä kukoisti ja kasvoi hyvin tuuheaksi mättääksi.






Miljoonakellot pärjäsivät sateista huolimatta vallan mainiosti, samoin kuin hopeaputous







Teatteria Seinäjoella

Sunnuntaina, 18.11.2012

Koko syksyn hartaasti odottamani päivä oli eilen, lauantaina. Jo loppukesällä oli ystäväni tilannut meille "kolmen koplalle" teatteriliput Seinäjoelle, sekä junaliput sinne ja takaisin. En tiedä, mitä tältä retkeltä eniten odotin: teatterielämystä, junamatkaa vai hyvää seuraa. Sen verran vähäsen tulee junalla kuljettua, että jo se on mukava elämys. Varsinkin, kun pääsimme oman paikkakunnan pieneltä asemalta hyppäämään junaan, joka vei suoraan Seinäjoelle ja illalla takaisin samaan paikkaan. Tosi helppoa ja huoletonta matkantekoa!

Näytöskappale oli Dario Fon "Näillä palkoilla ei makseta" sovitettuna nykyaikaan. Esitys oli riemastuttavan hauska ja kutitteli nauruhermoja.  Ennen esityksen alkua ehdimme syödä lounasta ja tutustua Seinäjoen keskustaan. Esityksen jälkeen jäi mukavasti aikaa ennen junan lähtöä käväistä kuohuvalla.

Reissu onnistui aivan loistavasti ja meillä oli hauskaa, niinkuin yleensäkin. Ainut miinus tuli siitä, ettei taajamajunissa ole ravintolapalveluita, sekä siitä, että junassa oli tulomatkalla aivan älyttömän kuuma! Jossakin vaiheessa tuntui hengitysilma loppuvan ja silmät pullistuvan kuumuudesta ulos päästä. Ilmeisesti jotakin häiriötä oli ilmastointisysteemeissä. Mutta tyytyväisiä saamme olla, että paikkakuntamme kautta vielä junia ylipäätään kulkee!

Kuumuudesta janoisina poikkesimme vielä paikallisen kuppilan kautta. Nautimme  pientä suolaista ja virkistävät juomat. Kotona olin jo puoli yhdeksän aikohin. Että paljon sitä yhdessä päivässä ennättääkin!


Pitäisi pikkuhiljaa viritellä jouluvaloja, tämä lyhty valaisee eteistä

6 kuvaa kesään

Torstaina, 15.11.2012

Harmaata ja sateista ulkona edelleen. Senpä vuoksi onkin kiva vastata Puutarhan lumo -blogin Kruunuvuokon haasteeseen esitellä 6 viime kesänä otettua kuvaa. Itsellekin tuli oikein virkeä  ja hyvä mieli, kun katselin ihanaa vehreyttä ja kukkaloistoa. Tässäpä minun valintani:

Alkukesää parhaimmillaan. Kukassa sammalleimu, iirikset, laukat ja patjarikko

Kesän kuningatar Clematis Hagely Hybrid kaverina köynnöspinaatti

Pakko laittaa kuva terassistakin, koska siellä vietän kesällä paljon aikaa

Uutta viime kesältä: köynnökaarella varustettu istumapaikka ja pieni allas

Kaunista, punaista, hehkeää =  kesäistä!

Loppukesän värejä

Kruunuvuokko oli antanut blogilleni  myös tunnustuksen, sydämellinen ja nöyrä kiitos siitäkin:)


Sainkin tässä jo aikaisemmin vastaavan tunnustuksen Sadun blogista, mutta kaksin aina kaunihimpi!  Tähän tunnustukseen liittyy haaste: pitää kertoa itsestään 7 asiaa. Joten tässäpä siis 7 uutta jutskaa meikäläisestä:

1.  Pituuteni luistimet jalassa koko lailla 160 cm. Ja jos en ala  laihduttaa, on vyötärönympärykseni tätä menoa kohta samanverran.

2.  Olen pienenä meinannut upota suohon. Naapurin isot pojat saivat vedettyä pinteestä (onneksi).

3.  Lempiruokiani ovat lasagne ja kaalilaatikko.

4.  Liikutun tosi helposti.

5.  Pelkään ja inhoan käärmeitä (puistatus)

6.  Tykkään tuulesta ja myrskystä.

7.  Ilman kirjaa en saa illalla unta.


Nämä molemmat haasteet saa ottaa se ken haluaa!



Isänpäiviä

Sunnuntaina, 11.11.2012

Isänpäivä. Tulipas nukuttua hyvät unet, heräsin vasta kymmenen tienoilla kahvia keittelemään. Mies joutui kiltisti odottelemaan onnitteluja ja lahjuksia muutaman tunnin, eikä aamukahvejakaan tuotu sänkyyn. Sellainen kun ei meillä ole koskaan ollut tapana. Tykkäämme kumpikin juoda aamuteemme/kahvimme pöydän ääressä sanomalehteä tutkien.

Mies sai lahjaksi minulta kovasti toivomansa lahjan, eli uudet Reinot. Ei vaikuttanut yhtään yllättyneeltä, niin varma taisi olla paketin sisällöstä. Poika lähti illalla kaveriporukan mukana yhdelle mökille viettämään kaverin 18-vuotissynttäreitä. Aamupäivällä kotiutui reissultansa ja toi isälleen liköörikonvehtirasian. Ei ollut muuta keksinyt, eikä pörssikään enempään olisi kuulema riittänyt. Olen yrittänytkin opettaa, että muistaminen on se pääasia, ei lahja sinänsä. Niin, ja teinhän minä täytekakun, tietty:)




Kohtapuolin lähdemme minun isääni onnittelemaan. Isälle on vaikea keksiä mitään, kun kaikkea jo on. Laitoinkin hänelle pakettiin lahjakortin paikalliselle huoltoasemalle. 

Muuten on viikonloppuni kulunut ihan jees (kuten jälkikasvu ruukaa sanoa). Lauantaina viikkosiivousta, pyykkivuoren selvittelyä, sekä sukankutomista telkun ääressä illemmalla. Löysin netistä kivat pitsikuviosukat, näitä on tosi kiva neuloa.



Seitsemän jutskaa



Satu Satumaista eloa -blogista antoi blogilleni ihanan tunnustuksen, kiitos Satu.  Tähänkin tunnustukseen liittyy tehtävä: pitää kertoa itsestään seitsemän (päättelin, että satunnaista)  asiaa ja nimetä blogeja, keille antaa tunnustuksen eteenpäin. Olenkin tässä kuumeisesti miettinyt, mitä juttuja sitä nyt teille kertoisi:)

1. Rakastan lämpöä ja inhoan kylmää
2. Olen hötky, kaiken pitäisi tapahtua nyt ja heti
3. Olen erittäin aamu-uninen  (enkä illastakaan jaksa oikein valvoa)
4. Tykkään kuivasta siideristä
5. Olen ollut samassa työpaikassa 35 vuotta, ja lähes yhtä kauan saman miehen tyttöystävä
6. Joskus tykkään maata selälläni ja suunnitella unelmieni taloa ja puutarhaa
7. Olen melko hyväluontoinen ihminen


Sinkautan tunnustuksen eteenpäin seuraaville blogeille. Jos ette tykkää, ei haittaa, ei ole pakko osallistua:)





Kaksoispyhät

Sunnuntaina, 4.11.2012

Pyhäinpäivän viikonloppu vietetty tosi rauhallisissa merkeissä. Pyhäinpäivän aatto, perjantai, oli meidän työpaikan koulutuspäivä, joka vietettiin opintoretken muodossa. Kävimme bussikyydillä aina Mikkelissä asti hankkimassa uusia näkemyksiä, sekä myös virkistymässä. Lounaalla kävimme Kenkäverossa, joka oli kyllä aivan ihana paikka. Varsinkin, kun sinne oli juuri sommiteltu jouluinen ilme. Paikka, joka pitäisi ehdottomasti nähdä kesällä puutarhansa vuoksi. Mukava, vaikkakin pitkä päivä mainiossa seurassa.

Lauantai menikin sitten huilaillessa. Hyvän aterian päälle lueskelin ja otin nokkaunet. Illan pimentyessä kävimme hautausmaalla sytyttämässä kynttilät mummojen ja papan haudoille. Vettä satoi aika lailla, ihmeesti kynttilät kuitenkin jaksoivat palaa.

Tänään ajelimme mökillä katsastamassa paikat. Ei huvittanut yhtään ruoanlaitto, joten nappasimme paikallisesta pitseriasta ruoat mukaamme. Iltapäiväkahvit kävin juomassa vanhempieni luona, miesväki jäi ruokaperäisille. Minä jatkan villasukankutimen parissa:)

Sain Sadulta kivan haasteen viime viikolla, palaan siihen myöhemmin. Kiitos, Satu:)



Kuvina tällä kertaa kesäistä, mutta hieman merkillisen näköistä  maisemaa mökiltä, sateisen ja sumuisen päivän vastakohdaksi